Mc Mane - Rakkaudesta Vihaan

Rakkaudesta Vihaan

Rakkaudesta vihaan on vain niin pieni matka
Miks jatkaa jos taakka on taaskin niin raskas
Se mielen vetaa paskaks ja aukaisee haavat
Ihmiset toisiltaan enemman ottavat kun saavat

Rakkaudesta vihaan on vain niin pieni matka
Pistaa pakostakin joskus kelaan kauan tata jaksan
Elama on taynna suruu se ei kay mun jarjelle
Jos tunteet multakin kuolis niin mita jais jaljelle

Silloin talloin paadyn elamani tarkoitusta etsiin
Elamani tarkeys vetaa mutkin hiljaiseksi
Hetkeksi ma suljen silmat vaivun kuvitelmaan
Siihen harhakuvitelmaan joka korvaa univelkaa
Ei etukateen voi laatii elamaan suunnitelmaa
Eika ajatuksii sita suurinta valtamerta
Joka meidat tuudittaa uneen joka kerta
Ja muuttaa paamaaramme vuosi vodelta

Toiset duunii painaa heraa joka aamu kuudelta
Kahden ihmisen liiton pelastaa voi suudelma
Niin monta kertaa pelkka synkkyys peittaa mielen
Viikatemies istuu vieres hetken pienen
Paan painan alas ja hupulla sen peitan
Kaikki hyvat ajatukset vittuun paastani ma heitan
Suljen silmat suljen korvat blokkaan ajatukset
Turhaa enaa juosta karkuun kun on menny ristiin sukset
Ma aina oon koittanu tehda parhaani
Hyvin oon hoitanu elamani ruusutarhaani
Silti joka kerta piikki pistaa vitun lujaa
Tainnut oon ma eksya nyt elamani umpikujaan
Ei tuska ehka haihdu mielestani pois koskaan
Ei mikaan tunteita maan pinnalle enaa nosta
Siks pulloon tartun ehka henkisesti vartun
Turhaan enaa juoksen karkuun kun oon avannut mun arkun

Kertsi

Sa tuotit mulle tuskaa ihan liian kauan
Ja toiveit elattelin et kanssas saisin vauvan
Olin onnellinen ja kaikki meni hyvin
Mutta ma en todellakaan ollut se joka tyri
Ja sen takii tavarasi on nyt pois huoneestani
Olen mielipuoli jok' on tullut ulos kuorestani
Murheissani elamassani eteempain taistelen
Vihan kipinaa paan sisallani vaistelen
Mika muka meni pieleen mika meni vaarin
Tarttuisinko pulloon vaiko tarttuisinko kivaariin
Sa mut viettelit annoit mun rakastua suhun
Ja luulin etta sakin oisit ollu rakastunu muhun
Mut mua vaan hyvakses kaytit ja unohdit tost vaan
Heitit tuntees roskiin kun jonkun vitun roskan
Etka luokseni palaa sa mun takaisin sa koskaan
Et koskaan palaa et koskaan et koskaan
Etko koskaan? Enko enaa koskaan sua naa?
Miks lahit seuraan reittia vaaraa
Sa vannoit mulle ikuisen rakkauden
Kadet ristittiin ja luulin etta sain sen
Mita ikina ma olen halunnutkaan
Mutta enhan loppujen lopuks sita saanutkaan
Enka tuu koskaan varmaan saamaan
Kaikki toiveet lopulta aina vaan paiskautuu mun naamaan